Väärin teenkö kun näin soitan yhteyttä pitää koitan huoltako ma vainen tuotan näin kun omaan vaistoon luotan. Toive, että kaikki sietää halu tarkemmin ois tietää onko luulo täysin väärä kasvaa silloin vastuunmäärä. Pitkään puhun, vaivaan toista aatella en osaa moista innostun niin kovin tuosta ehtii aika tiuhaan juosta. Puhelin on mulle tärkee yksinolo mieltä särkee haastaa haluu nöyrin mielin voi myös olla, jostain kielin. Harkita ei aina muista näin jos tekis, eihän luista juuttuu juttu, häipyy aatos enää jää vaan tyhjä paatos. Mut jos antaa vapaast tulla hyvä olo onhan mulla toivois samaa päässä langan eikä suinkaan, vastahangan. Oma mieli luuriin vahva tunnon siin on oikee kahva kun en vain ma tekis väärin toisenaikaa turhaan käärin. Viitteen olen saanut huoleen käännytty on tuosta puoleen uskois, jotain kiusaa enhän puhtaintunnoin myönnän senhän. En mä haluis olla taakka yhteistuumiin, vaanhan saakka jos ei toinen tästä tykkää luurin paikallensa lykkää. Sanotaan, ei kehtaa kieltää minunmukaan olla mieltää tuohon en mä sentään luota mut vois ajatella tuota.
Pentti Pohjola 20011203 (20011203) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu