Virolahden vellijuhla se on tässä ovella mulla pieni huolenpoika puristelee povella siellä äijän sävelantii tyttölöillä matkassa aivan tuntuis paikanpäältä mielin oisi hatkassa. Onhan hyvä, että soittaat tämän papan rallia eihän voine laadust ottaa keneltkähän mallia pientä köyhää sävelantii vanhalla näin pojalla vaikka kuinka yritteleis, hyvään vasta nojalla. Ponnistelen puuhanvuoksi vaikka yötä jatkoksi ikävältä silloin tuntuis, halu jos se katkoksi senpäjälkeen taasen isken puuhaan tositoimella onhan aikaa tuonkinperään lekotella loimella. Huoli tuosta, että riittää idut mitk viel hukassa toivois näin jos omatahto, saanti oisi kukassa mitäs muuta tässä voi kun nuottikuvat paperiin jos ei liikaa innostuta, mennä homma haperiin. Kylänkäynti kamuin luona jää myös vähän toiseksi ystävyyden ympyrät ne käyvät hieman soiseksi pitäis koittaa parannella edistystään ehoksi pohja kaiken kestävyyden, vaihtaa ilon tehoksi. Ohjeet itse annan omat, vaik en niitä täyttäne muutenkaan en hyvänlahjaa kovin paljon käyttäne anteeks mulle jotain suokaa oonhan pieni jurrikka naamaltani rostanlainen epätoivon turrikka. Kiitosmieltä toki hyrrään vaik ei näkyis pinnalle enkä ole allerginen suurellekaan hinnalle luulen, tiedän omat rajat elon noppapelissä täällä tarvon hiljallensa vaikka missä kelissä. Terveys on mikä määrää, miten täällä toimimme kuinka paljon hedelmiä vasuseemme poimimme jokainenhan omast vastaa, aina suurten avuilla elinkaaren ansiot on kirjois lukutavuilla.
Pentti Pohjola 20011205 (20011205) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu