Kun suomea kulkee tuot pitkin ja poikin jälkeen sen puuhan jo todeta voikin kaunis on maamme. siel lepoa rauhaa muutama koskikin vapaana pauhaa. Korpia kulkea tunteja saamme elämäntäysiä hetkiä jaamme kirjat ei oikeeta kuvaa ne anna täähän on samaa, mit juudean manna Järvien peilejä nauhassa näämme mykkinä ilosta paikoilleen jäämme lujasti tuntuu tuo sydämen kyllyys reissussa kunhan et känsää saa pyllyys. Parasta pyörällä ängetä matkaan löhöisest laiskasta pääseehän hatkaan maisemaa kaunista katsella kestää eikä oo estet mi sektorin estää. Ahteris alle vaan satulanpukki reippailles taimi koht täydesti kukki fillaripelillä tässä nyt kerkee tuumimast vihdoin jo kaveri herkee. Pätsäkät pyörään, ja tielle nyt siitä on kyllä sellaisii, sisu ei riitä ethän kait alhaiseen joukkohon haluis luuta vaan samaahan tuollailla kaluis. Tietä on matkalla suurta ja kaitaa eikä ees kesällä tarvitse paitaa pintahan aurinko leimansa lyöpi rasitus rasvoja vatsasta syöpi. Lantio ohenee silmissä aivan taakses oot jättänyt monenkin vaivan kierrellen suomea ristiin ja rastiin tiedätkin kuuluvan eliitti-kastiin. Jos sulla mukana kamera kulkee sitten saa kuvia albumiin sulkee hauska on myöhemmin katsella noita kaaveet vaan käsillä pitää nyt koita. Matkailumainosta eihän tää vissiin muuten vaan laittanut itsein oon pissiin eipä tuo haittaa, ja pyörällä ehtii huomaa kuin suomi se kesällä lehtii.
Pentti Pohjola 20011203 (20011203) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu