Pajula Matti 
Pyhä näky

Pekka Halosta - Lapinlahden suurta poikaa - on sanottu hiljaisuuden maalariksi. 

Se hiljainen kauneus, joka hänen tauluistaan katsojaan virtaa, on kuin rauhaisa vesi suuren virran suvannossa. Mutta suvannon yläpuolella on monia ankaria koskia, tyrskyjä, putouksia. 

Pekka Halonen ei saavuttanut paikkaansa Suomen maalaustaiteen ehdottomassa eturivissä ilman myllerryksiä, jotka alkavat kun Pekka tapaa Suuren Rakkautensa Maijan, joka sattuu olemaan väärästä yhteiskuntaluokasta. 

Hyvin tärkeä toinen rakkaus Pekan elämässä oli rakkaus kotiseutuun ja lapinlahtelaiseen maalaisihmiseen. Myös tämä rakkaus sisälsi dramaattisia ristiriitoja.

Olivatko nuo ristiriidat myös luovuuden käyttövoima? 

Näytelmä tapahtuu useammassa aikatasossa: Pekan elämän iltapuolessa, lapsuudessa sekä nuoruuden ja keski-iän kiivaimmissa käänteissä. Vanha, viimeisiä taulujaan sitkeästi maalaileva Pekka alkaa kertoo pojalleen Antille elämänsä vaiheita, jotka sitten näytetään takautumina: 
- 1870-luvulla pikkuPekka äitinsä estetiikkakoulussa Väisälänmäellä - Nuori Pariisista palaava taiteilija kohtaa laivalla Maijan, rakastuu ja alkaa saada ylempisäätyisiltä tulevilta appivanhemmiltaan pahasti köniinsä.
- Nuoripari sinnittelee silti avioliittoon 
- kuuluisuutta tulee, mutta kotikunta Lapinlahti ei usko poikaansa eikä tilaa alttaritaulua 
- Antti-veli yrittää elvyttää Lapinlahden ja taiteilijan välejä 
- Erro Järnefelt ja Pekka kokevat yhdessä kansan pilkkaa 
- Pekka suuttuu ja lyö välit poikki kotiseutuun - Eino Leinon masennusta Pekan täytyy välillä hoivata 
- lopulta rakkaus kotiseutuun voittaa ja Pekka maalaa lopussa suurta taulua lapinlahtelaisista kansanihmisistä, elävistä malleista, eikä taiteenteko liian elävistä savolaismalleista ilman kommelluksia suju. 

Kaikki Pekan tärkeät ihmiset ovat loppukohtauksesa läsnä.