|
|
|
|
Miten ajattelemme? |
|
 11000003 |
Onko ajattelun ajattelemisella mitään käytännön merkitystä? Ajattelun ajattelu. |
|
11000004 |
Asetetaan ja ratkaistaan ongelmia. |
|
11000005 |
Mihin kolmeen toimintamuotoon voidaan ajattelu jakaa? Ajattelu, jakaminen, siirtäminen. |
|
11000009 |
Kaksi luokkaa: välineet ja kategoriat. |
|
11000010 |
Normatiivinen ajattelun ydin. |
|
|
Järki, harkinta, järkeily |
|
11010001 |
Kolme ajattelun tyyppiä. |
|
11010006 |
Mikä on mielikuvituksen ja järkeilyn merkitys? Mielikuvitus ja järkeily. |
|
11010007 |
Mikä on harkitun ajattelun ydin? Järkeilevän ajattelun olemus. Järki kaivaa ajatuksia kokemuksesta Harkitseva ajattelu työstää, organisoi omistamaansa ajatuskantaa. |
|
11010008 |
Mikä on ajattelun korkein ominaisuus? Intelligence as the highest property of thinking. |
|
11010011 |
Todennäköisyyteen perustuva ajattelu. |
|
11010014 |
Järki on ajattelun kyky johtaa paljon vähästä. |
|
11010015 |
Harkinta sitä vastoin on ajattelun kyky johtaa vähän paljosta. |
|
11010018 |
Kristallisoitunut ajattelun verkosto. |
|
11010019 |
Mitkä ova ajattelun ja järjen ominaissuudet? Muisti ja käsityskyky. |
|
11010020 |
Mitkä ovat järjen ja harkinnan työkalut? Intuitio ja logiikka. |
|
11010021 |
Missä ovat intuition ja logiikan mekanismit? Sattumanvarainen ja välttämätön. |
|
11010022 |
Mikä on sääntöjen merkitys kahdessa ajattelutavassa? Säännöillä ja ilman. Looginen säännöillä, intuitiivinen ilman. |
|
11010023 |
Mitä on vapaa ajattelu? Sattumanvarainen ja välttämätön. Intuitiivinen - sattumanvarainen. Looginen - välttämätön. |
|
11010024 |
Mikä on ero kahdella ajattelutavalla? Järjestyksellisyys ja järjestyksettömyys. |
|
11010026 |
Mikä on vallitseva kyky? Harhailu tai todennäköisyysajattelu. |
|
11010027 |
Mikä on eri filosofien orientoituminen näiden kahden ajattelutavan välillä? 'Järkeilijät' ja 'intuitivistit'. |
|
11010028 |
Paradigmat. |
|
11010029 |
Missä mielessä empirismi on välivaiheenomainen ajattelutapa? Tulkiten olemassa olevan tiedon kannalta. Empirismi - todennäköisyyksiin perustuva. Rationalismi - olemassa olevan tiedon pohjalta |
|
11010031 |
Mikä on rationalismin ja irrationalismin ero? Rationalismi ja irrationalismi. Ero ei ole vain suhteessa järjestykseen ja epäjärjestykseen. |
|
11010032 |
Mikä on järjen auktoriteetti? Järjen auktoriteetti. Miksi ei? |
|
11010033 |
Millainen ristiriita on 'järjellä johtamisessa'? Voiko osa johtaa kokonaisuutta? |
|
11010034 |
Järki on sekä osa että kokonaisuus. |
|
11010035 |
Miten Descartes ja Shakespeare kuvaavat tätä järjen kaksijakoisuutta? Rationalismi ja irrationalismi. |
|
11010036 |
Miten sekä rationalistit että irrationalistit voivat olla oikeassa? Ihminen on sekä rationaalinen että irrationaalinen. |
|
11010037 |
Empirismi tilapäisenä siirtymisasemana. |
|
11010038 |
Kuinka empirismi suhtautuu rationalismiin ja irrationalismiin? Empirismi välivaiheena. |
|
11010039 |
Mitä empirismin tilapäinen luonne merkitsee? Empirismi voi liittyä molempiin. |
|
11010040 |
Kuinka empiristit suhtautuvat rationalismin ja irrationalismin ääri-ilmiöihin? Empirismi: ääri-ilmiöiden hylkääminen. |
|
11010041 |
Mitä nöyryyttävää on Locke, eräs empirismin perustajista, sanonut? Kaikki järki on havaintojen jälkeen. |
|
11010042 |
Mikä on empiirisen ajattelun todennäköisyyksiin perustuvan luonteen merkitys? Empirismi: vain todennäköisiä johtopäätöksiä. |
|
11010044 |
Missä mielessä 'rasumismi' on tasapainoisin asema äärimmäisyyksien välissä? Rasumismi. |
|
11010046 |
Mikä on ajattelun suhde tunteisiin? |
|
11010047 |
Mikä on ajattelun suhde tunteisiin? Jäinen, kuollut, kuiva! |
|
11010048 |
Tuoreus, terävyys, kirkkaus... |
|
11010051 |
Mitä voidaan sanoa ajattelun negatiivisista ominaisuuksista? Ajattelun negatiiviset ominaisuudet. |
|
11010052 |
Mitkä ovat ja mitkä eivät ole ajattelun pohdiskelevia ominaisuuksia? Harkinta on ajattelun pohdiskeleva ominaisuus. |
|
11010053 |
Mikä on pohdiskelun antama lisä harkintaan? Harkinnan pitäminen parempana. |
|
11010054 |
Harkinta on ajattelun omatunto. |
|
11010055 |
Järki ja pohdiskelu ovat vaistonvaraisia. |
|
11010056 |
Mitä ovat välitön ja epäsuora ajattelu? Harkinta on epäsuoraa ajattelua. |
|
11010057 |
Entä yleinen ja erityinen? Erityinen - yleinen. |
|
11010058 |
Kuinka ajattelun resursseja voidaan sopeuttaa tarpeen mukaan? Järki on ajattelun raskasta tykistöä. |
|
11010060 |
Mikä on luonteenomaista ajattelulle nuorena? Nuoren ajattelun joustavuus. |
|
11010061 |
Mitä tulee ajatteluun lisää kypsässä iässä? Määräytyneisyyttä, jämäkkyyttä... |
|
11010062 |
Miten ajattelu muuttuu vanhuusiässä? |
|
|
Ajattelun laatu |
|
|
Oveluus |
|
11020101 |
Onko oveluus hyvä vai paha järjen ominaisuus? Oveluus merkitsee petosta. |
|
11020103 |
Milloin oveluutta käytetään? Törmäus toisen järjen kanssa? |
|
11020104 |
Mitä merkitsee se, että joku käyttää oveluutta jatkuvasti? Jatkuva oveluuden tarve. |
|
|
Viisaus |
|
11010201 |
Miten viisaus voidaan määritellä? Viisaus on synergiaa. |
|
11020202 |
Mitä tarvitaan viisauteen? Kokemusta ja ajattelua. |
|
11020203 |
Mitä viisas ihminen välttää? Äärimmäisyyksiä vältetään. |
|
11010204 |
Suurten tehtävien ratkaiseminen. |
|
11020205 |
Mikä on tiedon ja viisauden ero? Viisaus on kansakunnan hengitystä. |
|
11020206 |
Voidaanko viisautta oppia? Ei viisautta ilman ajattelua. |
|
11010208 |
Viisas ihminen löytää oppimisen aihetta kaikkialla. |
|
11010211 |
Tiedon ja hyvän yhdistelmä. |
|
11010212 |
Tietäen miten opitaan tietämään. |
|
11010213 |
Osata päättää tietäen. |
|
|
Järkeily (deduktiivinen logiikka) |
|
|
Järkeily ja logiikka |
|
11030101 |
Mitä on järkeily? Sekä deduktiivista että probabilistista. |
|
11030102 |
Mitä on logiikka? Enemmän järjestystä, enemmän logiikkaa. Induktiivinen, todennäköisyyksiin perustuva ajattelu on vain osaksi loogista ja sen vuoksi ei varsinaisesti ansaitse sitä, että sitä nimitettäisiin loogiseksi. |
|
|
Deduktio, pohdinta |
|
11030204 |
Miten loogista ajattelua voidaan luonnehtia? ...voidaan tai ei voida osoittaa todeksi |
|
11020206 |
Deduktiota käytetään käytännöllisesti katsoen kaikessa toiminnassa. |
|
11020207 |
Logiikan tärkeys oikeuskäytännössä. |
|
11020208 |
Loogisen ajattelun positiivinen ja negatiivinen muoto. |
|
11030209 |
Johtopäätösten tekeminen. |
|
11030210 |
Mikä on johtopäätösten tekemisen alkuperä? |
|
|
Deduktiivisen logiikan puitteet |
|
11030301 |
Millainen ajattelu on deduktiivista? Tarkinta, haavoittuvinta... |
|
|
Todennäköisyyksiin perustuva ajattelu |
|
11040001 |
Kuinka yleistä on todennäköisyyksiin perustuva ajattelu? Probabilistinen ajattelu deduktiivisen ja induktiivisen välissä. |
|
11040002 |
Mitkä ovat todennäköisyyksiin perustuvan ajattelun muodot? Kolme probabilistisen ajattelun muotoa. |
|
11040003 |
Mikä on 'päätoimija' todennäköisyyksiin perustuvassa ajattelussa? Ennuste. |
|
|
Ennakko-odotukset |
|
11040101 |
Mikä on ero ennusteen ja arvauksen välillä? Vakuuttunut tai ei. |
|
11040102 |
Mikä on ero ennusteen ja arvauksen välillä? Arvaus ilman vaihtoehtoja. |
|
11040103 |
Ennuste - mahdollinen lopputuolos. |
|
11040104 |
Arvaus: kategorinen lopputulos. |
|
11040105 |
Lopputulos todennäköisyydellä tai ilman sitä. |
|
11040106 |
Arvaus: joko tai. |
|
11040107 |
Mikä rajaksi oikean ja väärän välille? Samea ja epävakaa. |
|
11040108 |
Millainen suhde tunteisiin ja tuntoihin? Yhdentekevä tai intohimoinen. |
|
|
Intuitiivinen älykkyys |
|
|
Tuntuma, intuitio, mieliala, arvaus |
|
11050102 |
Inspiraatio: järjen innostus. |
|
11050103 |
Mieliala. |
|
11050104 |
Arvaus. |
|
|
Mitä tarvitaan tuntuman, intuition kehittymiseen? |
|
11050201 |
Mitä tarvitaan intuitioon? |
|
|
Intuition rajoittuneisuus ja itseisarvoistaminen |
|
11050301 |
Mitä tarvitaan intuition lisäksi? Logiikkaa tarvitaan. |
|
11050302 |
Voiko intuitio antaa valmista tietoa tai valmiin idean? Looginen testi tarvitaan. |
|
11050304 |
Vain askelen päässä mystisestä päättelystä. |
|
|
Dialektinen älykkyys |
|
|
Idea on järjen ajatus |
|
11060101 |
Idea on rikkain, kattavin... |
|
11060103 |
Mikä on idean merkitys ajattelulle? Idea on ajattelun polttoaine. |
|
|
Ideoiden dialektiikka |
|
11060201 |
Sisältääkö idea ristiriitoja? Ristiriitojen runsaus. |
|
11060202 |
Kuinka ideat syntyvät? Idea tehtävän ja ratkaisun välissä. |
|
11060203 |
Miten idea suhtautuu tehtävän ratkaisuun? Väliaikainen ratkaisu. |
|
11060204 |
Millainen ristiriita on idea? Siirtyminen tehtävästä ratkaisuun. |
|
11060205 |
Miten idean subjektiivisuus ilmaistaan. Kiihkeän innostuksen mobilisointi. |
|
11060206 |
Miten idea yhdistää passiivisuuden ja aktiivisuuden? Idea toiminnan alkupisteenä. |
|
11060207 |
Mikä on idean suhde intuitiiviseen ja loogiseen ajatteluun? Intuitiivisen ja loogisen ajattelun keskinäinen tuote. |
|
11060208 |
Voiko idean saada ongelmaa koskevasta perustiedosta? Logiikka ei voi johtaa ideoihin. |
|
11060209 |
Voiko idea olla pelkästään intuition jatke? Intuitiivinen ajatus hyväksytään tai ei hyväksytä. |
|
11060210 |
Miten idea suhtautuu intuitiiviseen ja loogiseen ajatukseen? Intuitiivinen alku, looginen määritelmä. |
|
11060212 |
Ovatko intuitio ja logiikka toisensa poissulkevia? Vastakkaisten ajattelutapojen yhteys. |
|
11060213 |
Miten intuitiivinen ajattelu eroaa loogisesta? Sisäisten yhteyksien puuttuminen. |
|
11060214 |
Onko kaikki looginen ajattelu tietoista? Nopeutta sisäisten yhteyksien poissulkemisella. |
|
11060215 |
Mikä on intuition merkitys taitojen oppimisessa? Ratkaisu on jo olemassa. |
|
11060216 |
Voiko tietokone toimia epätäydellisellä informaatiolla? Epätäydellinen informaatio. |
|
11060217 |
Miksi elämää ei voida tuottaa tietokoneilla? Elementtien staattinen totaliteetti. |
|
11060218 |
Mikä on intuitiivisen ajattelun alku? Päättely voidaan toistaa. |
|
11060219 |
Tarvitaanko elämää intuitiiviseen ajatteluun? Looginen ajatus on riippumaton tunteista ja emootioista. |
|
11060220 |
Mitä tarvitaan luomisprosessiin? Logiikka edustaa ihmisrotua ajattelussa. |
|
|
Miten idea kehittää ajattelua |
|
11060302 |
Miten idea eroaa mistä hyvänsä ajatuksesta? Idea kehittää ajatusta edelleen. |
|
11060303 |
Mikä on suhde tehtävän ja ratkaisun välillä? Tehtävän ja ratkaisun yhdistäminen. |
|
11060304 |
Mikä on subjektin ja objektin suhde käytännön toiminnasssa? Subjekti alistaa objektin. |
|
11060305 |
Mikä on ideoiden merkitys subjektin ja objektin välisessä suhteessa? Ideat väliaikaisina yhteyksinä. |
|
11060306 |
Mikä on intuition merkitys ajattelulle? Idea synnyttää prosessin. |
|
11060307 |
Onko totta: mitä enemmän ajatuksia sitä parempi? Ei ole totta: mitä enemmän ajatuksia sitä parempi |
|
11060308 |
Missä mielessä idea on vedenjakaja? Idean esille tuleminen on vallankumous. |
|
11060310 |
Ajattelun spiraali-muoto. |
|
11060312 |
Miten ajatuksesta tulee idea spiraalinomaisessa kehityksessä? Spiraalin kierros. |
|
11060313 |
Mitä tapahtuu spiraalin toisella kierroksella? Rajan yli toimintaan. |
|
11060314 |
Mitä toinen syksi merkitsee idealle? Idea hyväksytään johtamaan ajattelun järjestelmään. |
|
11060315 |
Miten toinen vaihe eroaa ensimmäisestä? Tapahtuu antiteesi. |
|
11060316 |
Mihin toinen vaihe johtaa? Takaisin lähtökohtaan. |
|
|
Location of idea in the creative process |
|
11060402 |
Mitä tarvitaan kontrolloituun organissoituu prosessiin? Idea tarvitaan kontrolloituun prosessiin. |
|
11060403 |
Mistä muodostuu idean merkitys luomisprosessissa? Idea tarvitaan latauksena luovaan prosessiin. |
|
11060404 |
Kolme etappia. |
|
11060405 |
Mikä on ensimmäisen etapin pääsisältö? Vanhat ratkaisumenetelmät eivät enää kelpaa. |
|
11060406 |
Mistä muodostuu toinen etappi? Siirtyminen orientoituun prosessiin. |
|
11060407 |
Syntyykö luovan työn etappi äkisti? Etäisyys synnyn ja luovan vaiheen välillä. |
|
11060408 |
Miten idea tarkastetaan, verifioidaan? Tiettyjä sääntöjä noudattaen. |
|
11060409 |
Onko olemassa joitakin kriteerejä idean hyväksymiselle? Kriteerit idean arvioimiseksi. |
|
11060410 |
Mitä ovat kriteerit idean määrittelemiseksi? Totuus ja hyödyllisyys. |
|
11060411 |
Mikä on mahdollisen totuuden kriteeri? Kokemus ja käytäntö. |
|
11060412 |
Onko olemassa asteittaista totuutta? Riippuen tiedon määrästä. |
|
11060413 |
Onko arvioinnissa mitää subjektiivista elementtiä? Erilaiset tiedon tasot. |
|
11060414 |
Onko kriteereillä objektiivinen perusta? Koulutustaso. |
|
11060415 |
Mikä on kriteeri käytännön idean määrittelemiseksi? Mahdollinen hyödyllisyys. |
|
11060416 |
Mitä ominaisuuksia täytyy idealla olla ollakseen mahdollisesti hyödyllinen? Kiinnostus, tarve... |
|
11060417 |
Millainen tietoisuus trarvitaan? Selkeä tietoisuus. |
|
11060418 |
Mikä on soveltamisen kannalta tärkeätä? Ei liian korkeat kustannukset. |
|
11060419 |
Miksi mahdollinen hyödyllisyys on tärkeä? Löydetään ideoita, jotka ovat oleellisen tärkeitä. |
|
11060420 |
Mitä voidaan sanoa krieteerien merkityksestä mahdollisen totuudellisuuden suhteen? Tarpeen käytännön ideoille. |
|
11060421 |
Ovatko taiteelliset ideat jotenkin erikoisia? Riippuvuus taiteellisesta mausta. |
|
11060422 |
Onko metodologialla mitään merkitystä? Metodologisesti vakaita ideoita. |
|
11060423 |
Mitä tapahtuu kolmannessa vaiheessa matkalla syntymästä ratkaisuun? Ongelman ratkaiseminen. |
|
11060424 |
Mitkä ovat ideoiden perustoiminnot?What are the basic functions of ideas? Perustoiminnot. |
|
11060425 |
Mikä on oleellista idean synteettisessä tehtävässä? Liittyen systeemiin. |
|
11060426 |
Mitä tapahtuu tuntemattomaan maailmaan avautuvalla 'ovella'? Uusien asioiden lukematon rikkaus. |
|
11060427 |
Minkä kaksoistehtävän idean synteettinen toiminto ratkaisee? Sen tallettaminen opetukseksi. |
|
11060428 |
Mitä säätelytoiminto tarkoitaa? Ajattelun kurinalaistaminen. |
|
11060429 |
Mikä on esimerkki säätelevän toiminnon voimasta? Tapaus ajatteluprosessin patologisesta häiriötilasta. |
|
11060430 |
Mikä on säätelytoiminnon merkitys ratkaisuun siirtymiselle? Se johtaa idean vaikeuksien läpi. |
|
11060431 |
Mikä on heuristisen toiminnon ydin? Sysäys tiedostamattomaan maailmaan. |
|
11060432 |
Mitä mahdollisuuksia on heuristisella toiminnolla? Uusi tieto, uusi objekti, uusi suoritus. |
|
11060433 |
Tarvitaanko uusiin ideoihin rohkeutta? Häikäilemättömiä ideoita. |
|
11060434 |
Mikä on uuden merkitys? Uusi on tavoite sinänsä. |
|
|
Ajattelun kategoriallinen rakenne |
|
11070002 |
Mitä ovat kategoriat? Idealliset inhimillisen toiminnan välineet. |
|
11070003 |
Tarkastelevatko filosofit kategorioita eri tavalla kuin tavalliset ihmiset? Filosofit lähestyvät tavanomaista käytäntöä. |
|
11070004 |
Eivätkö ihmiset ajattele systemaattisesti iman kategorioitakin? Systemaattisesti kysymysten avulla. |
|
|
Ajattelun kategoriallinen logiikka |
|
11070101 |
Ovatko kategoriat mahdollisia riippumatta tahdostamme? Emme osaa ajatella ainoatakaan asiaa ilman kategorioiden apua. |
|
11070102 |
Millainen on kategorioiden rakenne? Hierarkisen järjestelmän pyramidi. |
|
11070104 |
Onko rakenteellinen orientoituminen kategorioiden mukaan mahdollista? Rakenteen luokittelu. Havaintomaailman silmänkantamattomasta rikkaudesta valitaan kaikkein oleellisin ja luokittelun ansiosta säilytetään muistissa. |
|
11070105 |
'rationaalisesti loogiset säännöt' |
|
11070106 |
Kategorioiden synty. |
|
11070107 |
Määrittely yleisten kategorioiden mukaan. |
|
11070108 |
Mikä on ydin ajattelun kategoriallisessa rakenteessa? Ajattelun kategoriajärjestelmä, kategoriarakenne. Meidän ajattelumme kuvaa maailman kategoriaalista rakennetta luonnollisesti asettuneena kategoriallisen ajattelun järjestelmänä, kategoriallisena rakenteena. |
|
11070109 |
Mitä ovat kaikkein primitiivisimmät kategorialliset määritelmät? Ajattelun kategorioiden luonnollinen järjestelmä ja kategoriallinen maailman määritelmä. Alkuperäisinä kategoriallisina määritelminä ovat määritelmät itse maailmasta, sen itsemääräytymisestä eli luonnollinen kategoriallisten määritelmien järjestelmä, joka (kuten myös maailma kokonaisuudessaan) on olemassa riippumatta ihmisestä ja ihmiskunnasta. |
|
11070110 |
Voidaanko kategoriallista rakennetta nimittää 'maailmankuvaksi'? Kategoriallinen maailmankuva. |
|
11070113 |
Miksi tarvitaan kategorioiden tiedostettu keksiminen? Miksi tarvitaan kategorioiden tiedostaminen? Kategorioiden spontaaninen käyttäminen merkitsee eräiden kategorioiden tahatonta itseisarvoistamista toisten kustannuksella. |
|
11070114 |
Onko kategoriallinen logiikka aina tiedostettu? Olemassaolon muotojen järjestelmä. Kattava järjestelmä tarvitaan. |
|
|
Miten kategoriat toimivat ja ilmenevät? |
|
|
Kategorioiden ilmaukset kielessä. |
|
11070301 |
Miten kategoriat ilmaistaan kielen rakenteessa? Puhumisen kieliopilliset osat. |
|
|
Kategoriataulukko |
|
11070402 |
Miten kategoriallinen ajattelu kehittyy? 'miksi-ikä' kirjassa 'Kahdesta viiteen'. |
|
11070403 |
Mille perustalle kategoriallinen rakenne on muodostettu? Kysymyssanat. |
|
11070404 |
Ratkaisevat kysymykset. |
|
11070405 |
Skolastinen logiikka. Lull: yhdeksän kysymystä aseina totuuden löytämisessä. |
|
11070406 |
Mitkä ovat retoriikan seitsemän kysymystä? Seitsemän retoriikan kysymystä. Paljastettaessa henkilö, teko, paikka, mukana olijat, tarkoitus, keino ja aika. |
|
11070409 |
Ovatko filosofian kategoriat 'tosi juttu'? Kategorioiden raaka-aine on luonnollisessa ajattelussa ja kielessä. Filosofiset categoriat ovat vain ajattelun kategorioiden kuvauksia. |
|
|
Kategoriallisen logiikan ’keittiö’ |
|
11070502 |
Miksi kategoriat on järjestetty pareittain? Onko muita mahdollisuuksia? Järjestys pareittain. |
|
11070503 |
Kategorialliset ryhmät ja alajärjestelmät. |
|
11070504 |
Voiko kategoria muodostua kategorioista? Käsitejärjestelmä. |
|
11070505 |
Mitä alikategoriat ilmaisevat? Alikategoriat ja emokategoriat. |
|
11070506 |
Onko yhteyttä kategorioiden välillä vaakatasossa? Kategorioiden väliset suhteet. |
|
11070507 |
Miten näitä kategorioiden välisiä suhteita voidaan kuvailla? Eräiden kategorioiden 'kemialliset rakenneosat'. |
|
11070508 |
Onko olemassa konkreettisia esimerkkejä tällaisista yhdistelmäkategorioista? Määrälliset ja paikalliset käsitteet. |
|
11070509 |
Ovatko kategoriat jotakin 'kerran ja ikuisesti' vai onko olemassa vaihtelua? Ne 'ajelehtivat' kauttaaltaan. |
|
11070510 |
Mikä on kategorioiden välisten käsitteiden idea? Yhteydet poistavat joustavuuden ja jäykkyyden ongelman. Kategorian joustavuuden ehdollistaa sen heijastuminen muihin kategorioihin. |
|
11070511 |
Aiheuttaako vaikeuksia se että eräillä sanoilla on useita merkityksiä? Yksiselitteisesti käytetyt sanat. |
|
11070512 |
Eikö suuri osa sanoista ole jossakin mielessä monimerkityksellisiä? Polysemanttisia sanoja. |
|
11070513 |
Millä tavoin sanoilla voi olla epäselvä merkitys? Kolme epäkategoriallista merkitystä. |
|
11070514 |
Mikä määrää sanojen epämääräisyyden, merkiten kategorioita? Mistä johtuu sanojen epämääräinen merkitys? Vastaus kielen historiasta. |
|
11070515 |
Mutta onko ajattelun kategorioita ilman sanoja? |
|
11070516 |
Kokonais- ja osakategorioiden järjestelmä Pää- ja alakategorioiden taulukko. |
|
11070517 |
Kategoriataulukot. |
|
11070521 |
Aineen ja elävän organismin yhteisesiintyminen |
|
11070523 |
Neste, kiinteä kappale, kaasu. |
|
|
Kategoriat – filosofin pensseli ja paletti |
|
11070602 |
Miksi on perusteltu ilmaus 'kategoriallinen maailmankuva'? 'Kategoriallisen maailmankuvan' oikeutus. |
|
11070603 |
Kategorioiden kieli. |
|
11070604 |
Millä tavoin voidaan filosofin tehtävää verrata taiteilijan tehtävään? Filosofi taiteilijana. |
|
|
Kategoriallisen logiikan metodologinen tehtävä |
|
11070701 |
Mikä on ajattelun kategoriallisen rakenteen päätehtävä? Kategoriallinen rakenne yhdistää intuition ja järkeilyn loogisuuden. |
|
11070702 |
Tukipisteiden lujuuden tarve. |
|
11070703 |
Voiko kategoriallisia viitekohtia verrata koordinaatistoon? Kategoriajärjestelmä muistuttaa koordinaatistoa. |
|
11070704 |
Mikä on kategoriallisen logiikan metodologinen tehtävä? Kognitiivisen ja käytännöllisen toiminnan viitekohdat. |
|
11070706 |
Kategoriat ja menetelmät |
|
11070407 |
Näyttääkö tämä taulukko havainnollisesti kategorioiden suhteita? Kategorioiden yhteydet. |
|
|
Tervejärkisyys, hyvä ajatus
|
|
|
Terve ajatus on suuri ajatuksellinen arvo |
|
11080101 |
Mikä on normaalia? Normaalin määrittely. |
|
11080102 |
Mikä on ero tervejärkisen ajattelun ja ajattelun yleensä välillä? Tervejärkinen ajattelu. |
|
11080103 |
Mikä on oleellista inhimillisessä käyttäytymisessä? Käyttäytyminen terveen järjen mukaan. |
|
11080104 |
Mikä on terveen järjen merkitys normaalissa ja tervejärkisessä ajattelussa? Terve järki. |
|
11080105 |
Miten tervejärkinen ajattelu määritellään. Kohtuullinen käyttäytyminen. |
|
11080107 |
Onko tervejärkisyys eräänlainen kultainen keskitie? Ei valkea eikä musta. |
|
11080108 |
Onko tervejärkisyys ikäänkuin loogista ajattelua? Välttäen paradokseja. |
|
11080109 |
Käytetäänkö logiikkaa kauttaaltaan tervejärkisessä ajattelussa? Kohtuus logiikassakin. |
|
11080111 |
Missä on ero tervejärkisen ajattelun ja talonpoikaisjärjen välillä? Ei sisällössä. Ero tervejärkisyyden ja terveen ajatuksen välillä ei ole sisällössä, vaan sen vaikutuksessa eri kohteisiin. |
|
|
Kysymyksen historiaa |
|
11080202 |
Onko talonpoikaisjärki eräänlainen 'yleinen tunto'? Yleinen tunto koordinoi havainnointia. |
|
11080203 |
Onko terveellä järjellä ja yleisellä tunnolla pitkä historia? Käsittäminen. |
|
11080204 |
'Harkinta' ja 'kohtuullisuus'. |
|
11080207 |
Terve järki ja fantasia. Locke: terve järki fanaattisuuden vastakohta. |
|
11080210 |
Eikö tervejärkisyyttä ja kohtuullisuutta voida käyttää synonyymeinä? Inhimillisen ajattelun perusta. |
|
11080211 |
Pysy kultaisella keskitiellä. |
|
11080217 |
Onko talonpoikaisjärjellä mitään tekemistä tunteiden kanssa? Terve järki ja tunteet. Terveellä järjellä ei ole mitään yhteyttä yleiseen hyvään. |
|
|
Terve järkikö vain ’kodin seinien sisäpuolella’? |
|
11080301 |
Hyväksytäänkö talonpoikaisjärki myös korkeammissa älyllisissä piireissä? Metafyysinen ajattelumalli. |
|
11080302 |
Amundsenin koiravaljakko. |
|
11080304 |
Voidaanko tervejärkistä ideaa pitää jollakin tavoin pinnallisena? Syvällinen ei ole monimutkaista. |
|
|
Terveen järjen rajat |
|
11080401 |
Voidaanko talonpoikaisjärkeä pitää järkevien päätösten perustana? Täysiarvoinen, aktiivinen ajattelu. |
|
11080402 |
Riittääkö talonpoikaisjärki aina? Tervejärkisyys on vain eräs täysiarvoisen elämän ehto. |
|
11080403 |
Onko tervejärkisyys jotakin itseisarvoista? Tervejärkisyys on käytännöllistä. |
|
|
Erot tervejärkisyyden laadussa ja määrässä |
|
11080501 |
Onko tervejärkisyyden määrässä ja laadussa vaihtelua? Laatueroja ja määräeroja terveessä järjessä. |
|
11080503 |
Terveen talonpoikaisjärjen puute. |
|
11080504 |
Mutta eikö terve epäilys ole hyvä ominaisuus? Terveellinen epäilys. |
|
|
Tervejärkisyyttä voidaan kehittää ja parantaa |
|
11080601 |
Voidaanko tervettä järkeä kehittää? Saavutetaan tietoisin ponnistuksin. |
|
11080602 |
Kehittyykö tervejärkisyys iän myötä? Kehittyy iän myötä. |
|
11080603 |
Vaihteleeko tervejärkisyys ammatillisen orientoitumisen mukaan? Ammatilliset erot. |
|
11080604 |
Riippuuko tervejärkisyys lukeneisuudesta? |
|
|
Tervejärkisyyden puute, sairas ajattelu |
|
11080701 |
Onko patologisessa ajattelussa vaihtelua? Patologinen ajattelu. |
|
|
Miten ajattelemme, siten myös elämme |
|
11080803 |
Onnellisuus riippuu sisäisen järjestyksen olosuhteista. |
|
|
|
|
|