| 00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | 11 | 12 |
08	Sosialismin ja kommunismin aatteiden kritiikki
08000001	Mikä on Balashovin mielipide kommunismin teoriasta?Seuraavassa käytetään aineistoa, joka on kirjoitettu periaatteessa jo neuvostoaikana. Siihen sisältyy ulkopuolinen vastaus kaikille sosialismin ja kommunismin aatteiden puolustajille, jotka toteavat, että teoria on hyvä, mutta sen toteuttajat olivat huonoja. Minä sitä vastoin olen vakuuttunut, että toteuttajat, ennen muuta V.I. Lenin ja hänen asetoverinsa olivat epätavallisia ihmisiä. Heillä oli riittävästi voimia ja aikaa (1/6 osa maapallon pinta-alasta ja 73 vuotta), saattaakseen teorian elämään. Sen lisäksi ei sovi unohtaa, että tämä sosiaalinen kokeilu toistettiin eri versioina kokonaisessa tusinassa maita melkein kaikilla mantereilla. Ja kaikkialla käytännöllisesti katsoen samoin tuloksin: sosialismin ja kommunismin vararikko.	1. Sosialismin ja kommunismin konkurssi. Tämä sosiaalinen kokeilu toistettiin eri versioina kokonaisessa tusinassa maita melkein kaikilla mantereilla. Ja kaikkialla käytännöllisesti katsoen samoin tuloksin: sosialismin ja kommunismin vararikko. (08000001)
08000002	Millainen juopa aikomusten ja todellisuuden välillä sosialismin rakentamisessa?Valitettavasti, käytetty materiaali ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Eräs korkeassa asemassa oleva viranomainen televisio-ohjelmassa sanoi kirjaimellisesti seuraavaa: ”kommunismin aate on kaikkein lupaavin, kaikkein inhimillisin… se toteutuu kaikesta huolimatta… ehkä 200 vuoden kuluttua, ehkä 500 vuoden…” ”Erehtyivät, paljon pilasivat, eivät rakentaneet sitä sosialismia, josta klassikot ovat kirjoittaneet, vaan kasarmisosialismin…” Kuinka usein joutuukaan kuuntelemaan tällaisia keskusteluita! Eikö elämä ole mitään opettanut itsepäisille?!
08000003	Mikä on sosialismin konkurssin perussyy?Sosialismin ja kommunismin aatteiden arvostelu ei ole yksinkertaista. Näistä aatteista kirjoittavat ja niiden puolustajat lähtevät yleensä aikeiden hyvyydestä, avusta ihmiskunnalle, vaikenevat haavoista elämälle. Vaikuttaisi siltä, että ehkä ennakkoluuloisesti, epäinhimillisiä hyvissä aikeissa? Kyllä, tietenkin, sinänsä hyvät aikeet ovat hyvä asia ja ne voi tuomita vain paha ihminen. Kuitenkin todellisessa elämässä hyvät aikeet liittyvät aina joihinkin keinoihin. Ja siitä usein syntyy karhunpalvelusten tilanne: toiminnan motiivit, aikeet, tavoitteet ovat hyvät, siunaukselliset, mutta tulokset, seuraukset huonoja, haitallisia. Ei ole aivan sattuma, että on olemassa sanonta: ”hyvillä aikeilla on päällystetty tie helvettiin”. Näin, kuinka paljon sosialismin ja kommunismin aatteiden kannattajat panivatkaan rakkautta ihmiskuntaan, paljonko tekivät työtä ihmiskunnan hyväksi, väistämättä saavat tarkoittamaansa nähden täsmälleen päinvastaisia tuloksia. Mistä tässä on kysymys? Kysymys on siitä, että sosialismin ja kommunismin aatteet, kuinka laveasti niitä käsitelläänkin, sisältävät alun perin sellaisten välineiden käsitteet, että niiden käyttö johtaa aiottuun nähden käänteisiin, vastakkaisiin tuloksiin. Tämä välinekäsite perustuu määrättyyn käsityksen ihmisestä ja yhteiskunnasta.	2. Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla. Sosialismin ja kommunismin aatteet sisältävät alun perin sellaisten välineiden käsitteet, että niiden käyttö johtaa aiottuun nähden käänteisiin, vastakkaisiin tuloksiin. (08000003)
08000004	Millainen käsitys ihmisestä ja yhteiskunnasta omaksuttiin sosialismissa?Sosialismin aatteessa peruskäsite on yhteiskunta (”sosialismi” tulee latinan sanasta ’socium’ yhteiskunnallinen, yhteiskunta). Kommunismin aatteen peruskäsite ’yleinen’ (’kommunismi’ tulee latinan sanasta ’communis’ yleinen). Sillä tavoin, sosialismin aatteessa on korostus yhteiskunnalla ja koko yhteiskunnallinen, sosiaalinen (yhteiskunnalliset intressit, yhteiskunnallinen omaisuus, yhteiskunnalliset suhteet, yhteiskuntarakenne) ja, päinvastoin, lähtevät liikkeelle toisella tasolla kuin yksittäinen ihminen, yksilö, henkilö. Kommunismin aatteessa korostus on yleisellä (yleiset intressit, yleinen omaisuus, yleinen, yhteinen, kollektiivinen työ jne.).	3. Paino yhteisellä. yleiset intressit, yleinen omaisuus, yleinen, yhteinen, kollektiivinen työ jne. (08000004)
08000005	Millaista muutosta yhteiskunnassa merkitsee sosialismin ja kommunismin ottaminen johtavaksi periaatteeksi yhteiskunnasssa?Täysin ilmeinen on yhteys sosialismin ja kommunismin aatteiden välillä. Ne ovat aatesisaruksia tai jopa aatekaksosia. Kummassakin korostus on ylihenkilöllisessä, yliyksilöllisessä, olkoon se sitten yhteiskunta, kollektiivi, luokka, sosiaalinen ryhmä tai yleinen – yleiset edut, yhteinen omaisuus, yhteinen työ, yhteinen asia. Tämä korostusten hämmennys (henkilökohtaisesta individualistisesta ylihenkilölliseen, yliyksilölliseen) ei ole niin vaaratonta kuin voi ensi näkemältä tai viattomalle mielelle näyttää. Sosialismin aatteiden johdonmukaisen noudattamisen tapauksessa (puhumattakaan kommunismista) se johtaa kolmeen epätoivottuun seuraukseen:	4. Kolme ei-toivottua seurausta. (08000005)
08000006	Mikä on 'työnjako' yksilön ja yhteiskunnan etujen välillä sosialismissa?1. Yhteiskunnallisen, ryhmäkohtaisen, kollektiivisen, valtiollisen, sanalla sanoen, yksilön yläpuolella olevan kokonaisuuden itseisarvoistamiseen ja inhimillisen persoonallisuuden, yksilöllisyyden aliarvostukseen. Tämä itseisarvoistaminen ilmenee erityisesti tunnettuna moraalisena vaatimuksena asettaa yhteiskunnalliset edut yksityisten edelle eli mikä on vielä pahempi: asettaa yksityiset intressit yhteiskunnan intressien alapuolelle. Se ilmenee myös siten, että kollektivismia arvostetaan ehdottoman myönteisenä moraalisena arvona, mutta individualismia ehdottoman kielteisenä arvona; myös myönteisenä altruismin, itsensä uhraamisen, itsensäkieltämisen, ja egoismin toteuttamisen arvostuksena. Tämä itseisarvoistaminen johtaa lopulta antihumanismiin, (’Optimistiseen tragediaan’ ks. Vishnevskin laivan kapteeni tekee retorisen kysymyksen; ’onko ihminen huomion arvoinen, kun kysymys on ihmiskunnasta?!’ Tällä hän sarkastisesti arvostelee kommunistien ja bolshevikkien ajattelua ja toimintaa).	5. Onko ihmisellä arvoa, kun ihmiskunnasta on kysymys? Moraalinen vaatimus asettaa yhteiskunnalliset edut yksityisten edelle, yksityiset intressit yhteiskunnan intressien alapuolelle. Kollektivismia arvostetaan ehdottoman myönteisenä moraalisena arvona, mutta individualismia ehdottoman kielteisenä arvona. (08000006)
08000007	Mihin toiseen pääseuraukseen kommunismin omaksuminen johti?2. Yhteiskunnallisen, sosiaalinen itseisarvoistaminen ihmisessä ja luonnollisen, elävän, hänen biologisen alkunsa (erityisesti elämän fyysisen puolen riittämätön arvostus: materiaalisten mukavuuksien, fyysisen kehityksen, fyysisen rakkauden, fyysisen kulttuurin) aliarvostaminen. Tästä lista puoliaskeettista, spartalaista olemassaoloa, puritanismia, teeskentelyä.	6. Spartalainen olemassaolo, puritanismi, tekopyhyys. (08000007)
08000008	Mikä oli kolmas tärkeä seuraus kommunismin omaksumisesta?3. Yhteiskuntasuhteiden, yhteiskuntajärjestyksen, yhteiskuntarakenteen uudelleenarviointi yksittäisten ihmisten elämässä ja kohtaloissa, usko sosiaalisen uudistustoiminnan merkitykseen ihmisten elämän parantamisessa, usko sosiaalisten aatteiden kaikkivoimaisuuteen eli uudelleenkoulutuksen, yhteiskunnan uudelleenjärjestelyiden ideaan.	7. Usko yhteiskuntaideoiden kaikkivoipaisuuteen. (08000008)
08000009	* * *
08000010	Mikä oli olosuhteiden merkitys sosialismissa?Sosialismi on tavalla tai toisella yhteydessä ihmisten elämän olosuhteiden merkityksen uudelleen arviointiin ja vastaavasti ihmisten riittämättömään vaikutukseen asioiden kulkuun. Viitteellinen on tämä K. Marxin sanonta: ’Jos ihmisen luonne rakentuu olosuhteiden mukaan, niin olosuhteet täytyisi tehdä inhimillisiksi’.	8. Ihmisten vaikutuksen olosuhteisiin aliarviointi. (08000010)
08000011	Mikä on olosuhteiden markitys Pestalozzin mukaan?(Sitaatin ensimmäisen osan suhteen voidaan huomauttaa, että K. Marx ei ollut valitettavasti yksin sellaisen ihmisen arvostuksen kanssa. Hänen aikanaan tämä oli melkein yleismaailmallinen käsitys. Riittää, kun viittaan I.G. Pestalozziin, kuuluisaan pedagogiin, alkeisopetuksen teorian perustan luojaan. Hän totesi: ’Ihmistä kouluttavat olosuhteet’. Nyt tiedämme, että kaikki ei ole niin yksinkertaista. Olosuhteiden vaikutus on ehdottomasti olemassa. Mutta ihmisellä ei ole sen vähäisempi merkitys olosuhteisiin. Pikemminkin harvoin hän vaikuttaa joidenkin olosuhteiden kautta).	9. 'Olosuhteet tekevät ihmisen' (08000011)
08000012	Mitä Pushkin on sanonut ihmisen suuruudesta?Sosialismi vähättelee tai suorastaan on jättää vaille huomiota tunnetun elämän periaatteen ’ihminen auttakoon itse itseään’. Tämä periaate on aikaisemmin esitetty antiteesinä odotuksille Jumalan antamasta avusta (’jumala auta’, ’jumala pelasta’). Sosialistit asettivat Jumalan paikalle yhteiskunnan. Mainittu elämän periaate on peräisin siitä ilmeisestä toteamuksesta, että ihminen on henkilö, subjekti, että hän on aktiivinen olento, että nimenomaan hän lopulta on vastuussa elämästään, toiminnastaan eikä kukaan muu: ei äiti, ei isä, ei kasvattaja, ei pomo, ei kollektiivi, ei yhteiskunta. Tietenkin täyttä vastuuta muista ei oteta. Mutta kaikki perusosuus vastuusta on yksittäisellä ihmisellä, yksilöllä. Hän on henkilö, subjekti, hänestä lähtee aktiviteetti. Ihmisen kypsyys, täysikasvuisuus määräytyy sen mukaan kuinka itsenäinen ja vastuullinen hän on. ’Ihmisen vastuullisuus on hänen suuruutensa tunnussana’ julisti A.S. Pushkin.	10. Jumala auta, Jumala varjele. (08000012)
08000013	Mikä oli organisoidun yhteiskunnan merkitys sosialistien mukaan?Sosialisteille luonteenomaista on usko järkevästi järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, toisin sanoen, usko organisaatioon, organisaation kaikkivoimaisuuteen. He ovat tosiasiassa osoittautuneet sankareiksi Krylovin ’Kvartet’-salajuonen (крыловской басни “Квартет”) tilanteessa. He ajattelivat, että riittää kun uudistetaan, uudelleen organisoidaan yhteisö, muutetaan yhdyskuntarakennetta ja kaikki järjestyy, kaikki ihmiset muuttuvat hyviksi ja tulevat elämään hyvää elämää. Todellisuudessa yhdyskunnan rakenteen muutoksella ihmiset eivät tule automaattisesti paremmiksi eikä heidän elämänlaatunsa parane. Kaikkein ihmeellisin itsepetos oli bolshevikkien V.I. Leninin tunnetussa sanassa ilmaistu vakuuttuneisuus: ’antakaa meille vallankumouksellisten organisaatio ja me käännämme Venäjän ylösalaisin!’ (F199) Niin tosiaan, Venäjän he käänsivät ylösalaisin. Mutta se kuten Humpsi-Pumpsi nousi uudelleen jaloilleen! Ja tämä onkin ymmärrettävää. Pelkällä organisaatiolla ei mitään voida saavuttaa.	11. Me käännämme Venäjän ylösalaisin. (08000013)
08000014	Mikä oli enemmän subjekti kuin objekti sosialisteille?Parantaakseen elämänlaatuaan ihmisen täytyy vaikuttaa kaikkiin suuntiin: sekä ihmistenvälisten suhteiden parantamisessa, että harmonisoiden suhteitaan luontoon, että tekemäänsä työhön, itseensä. Jälkimmäistä, muuten, eivät minkään sortin kommunistit ja sosialistit koskaan arvostaneet tarpeeksi tai suorastaan jättivät kokonaan huomiota vaille. Heille ihminen ei niinkään ollut subjekti kuin toiminnan, manipulaation objekti	12. Ihminen vaikutuksen objektina. (08000014)
08000015	Kuinka selitettiin yksityisen omistuksen kielteinen arvo?Yhteiskunnallisten suhteiden itseisarvoistamisesta johtuu ylimitoitettu negatiivinen yksityisomaisuuden arvostus. Käsikirjanomainen on tässä suhteessa R. Owenin toteamus: ’Yksityinen omaisuus vieroittaa ihmismielet toisistaan, palvelee pysyvänä vihamielisyyksien syynä yhteiskunnassa, petoksen muuttumattomana lähteenä ja ihmistenvälisen huijauksen lähteenä…’ Se on ollut sotien syy kaikkina edeltäneinä tunnetun ihmiskunnan historian aikakausina ja on aina johtanut surmatöihin’ (F200) Itse asiassa ihmiskunnan kaikki kuoleman synnit sosialistit ja kommunistit olivat valmiit osoittamaan yksityisomistuksesta johtuviksi, eli taaskin tunnettu yhteiskunnallinen yhteys. Ja tässä taas aivan ilmeisesti on kysymyksessä yhteiskuntasuhteiden merkityksen yliarvostus ihmisten elämässä. Ikään kuin ihmisten puutteet ja synnit, heidän vihollisuutensa ja mustasukkainen kilvoittelunsa lakkaisi itsestään, kun eräs yhteiskunnallinen olosuhde, yksityisomistus tuhotaan. K. Marx ja F. Engels muuten sanoivatkin näin: ’kommunistit voivat ilmaista teoriansa yhdellä lauseella: ’yksityisomistuksen tuhoaminen’ (ks. Kommunistipuolueen manifesti). Vielä meidän aikanamme Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon jäsen E.K. Ligatshev puheessa Kommunistipuolueen viimeisessä istunnossa (1990) toisti sosialistien vanhoja argumentteja: ’yhteiskunnallinen omistaminen yhdistää, mutta yksityisomistus eriyttää ihmisten edut ja epäilemättä hajottaa yhteiskuntaa’.	13. Yhteiskunnallinen omistus yhdistää ja yksityinen eriyttää ihmisten etuja. (08000015)
08000016	Mikä on kokemus yksityisen omistusoikeuden hylkäämisestä sosialismissa?On kuitenkin selvää, että ihmisten etujen erilaisuus, heidän syntinsä ja vihamielisyytensä eivät synny niinkään yksityisomistuksen järjestelmästä. Siitä on osoituksena todellisen elämän käytäntö sen tuhonneen sosialismin olosuhteissa. Yksityisomistuksen poissa olo ei suinkaan pelasta ihmiskuntaa kansainväliseltä eripuralta ja vihamielisyyksiltä, ei pelasta ihmistä erilaisista synneistä ja paheista. Ihmisten eripuran ja vihamielisyyksien syyt ovat paljon syvemmällä, niiden juuret ovat ihmisen biologisessa luonnossa, hänen elämänsä monimuotoisissa olosuhteissa. Jos vaikka tarkastellaan ihmisen biologista luontoa, tiedämme, että ihmiset alun perin ovat geneettisesti varsin erilaisia ja suorastaan ristiriidassa keskenään. Heidän yksilölliset eronsa synnyttävät erilaisia etuja. Ja etujen erilaisuus synnyttää törmäyksiä ihmisten välillä, heidän keskinäistä kamppailuaan.	14. Yksityisomistuksen poissaolo. Yksityisomistuksen poissa olo ei suinkaan pelasta ihmiskuntaa kansainväliseltä eripuralta ja vihamielisyyksiltä, ei pelasta ihmistä erilaisista synneistä ja paheista. (08000016)
08000017	Mikä on enintä, mitä voidaan saavuttaa inhimillisesti suuntautuneella politiikalla?Yrityksen kitkeä törmäykset, konfliktit, konfrontaatiot, ihmistenvälinen kamppailu on pikemminkin tuhoon tuomittu. He ovat perustaltaan utopisteja. Enin, mitä he voivat saavuttaa, on politiikan humanistinen suuntaus, tämä siksi, että törmäyksen ja ihmistenvälinen kamppailu saisi sivistyneempiä muotoja eli sellaisia muotoja, joissa ei alennettaisi ihmisarvoa, eikä tuhottaisi ihmistä.	15. Sivistyneet muodot törmäyskurssilla. (08000017)
08000018	Mitä ovat sivistyneet muodot, jotka ovat törmäyskurssilla yhteiskunnassa?Osaksi ihmiset jo kauan sitten ovat keksineet tällaisia muotoja. Tätä on kamppailu vaaleissa ja parlamenteissa, tätä taloudellinen kilpailu, urheilukilpailut, taiteelliset, ammatilliset kilpailut jne. Tärkeätä on, että mainitut muodot poistaisivat ihmissuhteista epäsivistyneet antihumanistiset konfrontaation muodot.	16. Epähumaanit törmäysmuodot poissuljettu. (08000018)
08000019	Aikoinaan oikein hyvin on tästä sanonut A.I. Hertzen:
08000020	Mistä muodostuu historian draama A.I. Hertzenin mukaan?’Mielivalta ja laki, henkilö ja yhteiskunta ja niiden lakkaamaton taistelu lukemattomien vaikeuksien ja versioiden kanssa muodostavat kokonaisen eepoksen, koko historian draaman. Henkilö joka vain voi järkevästi vapautua yhteiskunnassa, kapinoi sitä vastaan. Yhteiskunta, joka ei voi olla olemassa ilman ihmisiä, rauhoittaa kapinoivaa persoonallisuutta.	17. Kapina yhteiskuntaa vastaan. (08000020)
08000021	Henkilö asettaa itselleen tavoitteen. - Yhteiskunta itselleen. Tällainen antinomia (me olemme siitä joutuneet usein puhumaan) muodostaa koko elävän luonnon vastakkaiset navat; ne ovat ratkaisemattomia, koska oikeastaan niiden ratkaiseminen olisi kuoleman poistaminen, rauhan tasapaino, mutta elämä on vain liikettä. Henkilön tai yhteiskunnan täydellä voitolla historia päättyisi riistoihmisiin tai rauhallisesti laiduntavaan laumaan.’ (F201)
08010001	Mekanistinen totalitarismi on yhteiskunnan näkeminen jonakin koneena, mekanismina. Ihminen sellaisessa yhteiskunnassa on tiukasti deterministinen, yksiselitteinen linkki ja häntä tarkastellaan olennaisesti yhteiskunnallisen mekanismin rattaana.
08010002	V.I. Lenin ja hänen jälkeisensä kommunistiset johtajat näkivät yhteiskuntarakenteen konemekanismin tapaisena, täysin mekanistisen totalitarismin hengessä.
08010003	Mihin Lenin vertasi kansantaloutta?/With what did Lenin compare the national economy?Näin ohjelmoituna teoksessaan ’Neuvostovallan tehtäväjärjestys’ (191803) V.I. Lenin itse vertasi kansantaloutta kellon mekanismiin. Hän kirjoitti: ’Ei rautatiet, ei kuljetukset, ei suuret koneet eivätkä yritykset ylipäänsä voi toimia kunnolla, ellei ole yhtenäistä tahtoa, joka liittää toisiinsa koko olemassa olevan työvoiman yhdeksi taloudelliseksi organismiksi, joka toimii kellon mekanismin tarkkuudella. Sosialismin on synnyttänyt suurkoneteollisuus. Ja jos työtätekevät joukot, jotka johtavat sosialismia, eivät osaa sovittaa laitoksiaan siten, kuin suuren koneen teollisuuden tulee toimia, silloin sosialismiin siirtymisestä ei voi olla myöskään puhetta.’ (s. 105).	18. Kansantalous kellokoneistona. (08010003)
08010004	Vuosikymmenten kuluessa tätä Leninin teosta tutkivat korkeakoulujen ja opistojen opiskelijat, miljoonat ja miljoonat ihmiset, käytännöllisesti katsoen kaikki henkisen työn tekijät, johtavassa asemassa olevat, tieteentekijät, insinöörit ja teknikot, taiteilijat ja älymystö.
08010005	Vastaavasti monet johtajat, tiedemiehet ja kulttuurihenkilöt olivat mekanistisen totalitarismin ideologialla ladattuja.	19. Mekaanisen totalitarianismin ideologia. (08010005)
08010006	Maan johtamisessa oli insinöörejä ja teknistä työvoimaa määrä, jota ei ole ylitetty tähän päivään mennessä.	20. Teknisen henkilökunnan johtava asema. (08010006)
08010007	Mikä oli mekaniikan merkitys sosialismin propagandassa?Kaikkien tasojen johtajien fraseologia oli täynnä mekanismeja, sanoja ja ilmaisuja mekaanikkojen kielestä. Ammattiyhdistyksiä ja komsomolia (nuorisojärjestö) pidettiin täysin virallisina, puolueen liukuhihnoina. Tämä fraseologia tunkeutui lauluihin saakka. Lentäjien marssissa ’Me synnyimme tehdäksemme sadusta totta’, oli tällaiset sanat: ’Mutta sydämen paikalla on polttomoottori!’ Stalin kuuluisassa puheessaan Kremlissä Voiton Paraatin kunniaksi ei ujostellut nimittää tavallisia ihmisiä ’rattaiksi’, ’jotka pitävät kunnossa suuren valtiollisen mekanismimme toimintaa kaikilla tieteen aloilla, taloudessa ja sotavoimissa’. Itse nimi ’Stalin’ on varsin symbolinen (suomeksi ’teräksinen’). Siinä on teräksinen ajatus. Ei ole sattuma, että henkilöstä, jolla on tällainen nimi, tuli Leninin (suom. ’Pellavainen’) seuraaja, joka johti maata 30 vuotta.	21. Kansantalous sotakoneena. (08010007)
08010008	Koko yhteiskuntarakenteella, erityisesti Leninin ja Stalinin aikana, oli puolisotilaallinen luonne. Mutta me tiedämme, että sotaorganisaatio on merkittävässä määrin konemainen.
	Viesti tekijöille Sivun muoto heikko1 2 3 4 5 hyvä - keskiarvo: 3 Sivun asiasisältö heikko1 2 3 4 5 hyvä - keskiarvo: 3 Sivun ymmärrettävyys   heikko1 2 3 4 5 hyvä - keskiarvo: 3 Kommentteja ja perusteluita: Kirjoita nimesi tähän: (Nimettömiä ei huomoida.) ...ja sähköpostiosoitteesi: Tämän palauteviestin saavat LEB ja AJK.
	| 00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | 11 | 12 |

Asko Korpela 20111116 (20111116) o AJK homepage o BalaPedia-page o Webmaster