|
| 00 |
01 |
02 |
03 |
04 |
05 |
06 |
07 |
08 |
09 |
10 |
11 |
12 |
|
|
 03
|
Inhimillinen onni |
|
0301 |
Elämän tarkoituksen ja onnen keskinäinen yhteys |
|
03010001
|
Mitä mieltä on elämässä?Elämän tarkoituksen ja onnen (onnellisuuden) keskinäinen yhteys ilmenee siinä, että tietyn elämän tarkoituksen läsnäolo on onnellisuuden edellytys, ja toisaalta pyrkimys onnellisuuteen antaa elämälle tietyn tarkoituksen. Olemassaolon tarkoituksettomuus on mitä suurin onnettomuus ihmiselle ja, päinvastoin, ihminen tuntee onnea, kun hänen elämällään on syvä tarkoitus
|
1. Elämän mielekkyys ja onnellisuus.
Onnen edellytys on, että elämällä on tarkoitus. (03010001) |
|
030101 |
Mitä on onni? |
|
03010101
|
Miksi niin paljon mielipiteitä onnellisuudesta?Sana ’onni’ on yksi, mutta mielipiteitä onnesta on hyvin paljon. Jo C. Fourier kirjoittaa: ”Roomassa Varronin aikaan oli 278 keskenään ristiriitaista mielipidettä todellisesta onnesta, niitä laskettiin paljon enemmän Pariisissa”. Miksi on niin paljon mielipiteitä onnesta? Tähän on kaksi syytä:
|
2. Monta mielipidettä.
Onnesta on monta mielipidettä. Onko niillä edes lukua? (03010101) |
|
03010102
|
1. Yksittäisen ihmisen onni on pinnalta katsoen jotakin subjektiivista ja sattumanvaraista, joka synnyttää hänessä runsaasti ristiriitaisia mielipiteitä. |
|
03010103
|
2. Onni on jopa olemukseltaan jotakin varsin mutkikasta. Ihmiset usein ovat valinneet jonkun yhden puolen, vähäisen osan onnea ja pitävät sitä muita parempana. Tästä on syntynyt onnen määritelmiä, esimerkiksi sellaisia kuin: onni on rakkaudessa, onni on työnteossa, onni on siinä, että tehdään ihmisille hyvää jne. |
|
03010104
|
Onko olemassa ristiriita yksikön ja yleisen onnellisuuden välillä?Sillä perusteella, että onnesta on niin monta toisistaan eriävää mielipidettä, jotkut tekevät johtopäätöksen, että ei voi olla olemassa yhtä, yleistä, kaikille yhteistä käsitystä onnesta. Mitä tästä voidaan sanoa? Kuten kaikki muutkin elämän ilmiöt, jokaisen ihmisen onni sisältää yhdistelmän yleistä ja yksittäistä. Kiistattomasti jokainen ihminen on onnellinen omalla tavallaan, mutta tämä ei sulje pois yhteisiä onnellisuuden momentteja, jotka kuuluvat ihmisille yleensä.
|
3. Onnellisuus yleensä.
(03010104) |
|
03010105
|
Mikä on toimiva ilmaus onnellisuudelle?Yleisesti puhuen, onni on elämän täyteydessä, siinä että kaikki sen puolet – fyysinen, moraalinen, henkinen, esteettinen ovat kehittyneet ja ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa. Onnea ilmaisevat myös rakkaus ja luova toiminta.
|
4. Love and creativity.
(03010105) |
|
03010106
|
Alla onnen diagramma: Rakkaus ja luovuus |
|
03010107
|
Kuten havaitsemme, onni on monitahoinen. Sen välttämättömät ehtdot, ennakkoedellytykset ovat:
Henkisiä:- henkinen rikkaus (tiedot, kulttuuri);
- henkinen terveys, kehittyneisyys, erityisesti moraalinen puhtaus;
Materiaalisia:- materiaalinen hyvinvointi, varakkuus;
- fyysinen terveys, kehittyneisyys.
|
5. [LB04] Onnen ehtoja:
Henkisiä (henkinen rikkaus, henkinen terveys, kehittyneisyys, erityisesti moraalinen puhtaus)
Materiaalisia (materiaalinen hyvinvointi, varakkuus, fyysinen terveys, kehittyneisyys). (03010107) |
|
03010108
|
Nämä kaikki elementit on rakkaudella ja luovalla toiminnalla. Ilman rakkautta ja luovaa toimintaa onni on vain mahdollisuus. Ne tekevät siitä todellisen. |
6. Rakkaus ja luovuus toteuttavat onnen.
(03010108) |
|
0302 |
Onni: sekä tuuria että työtä ja taistelua |
|
03020001
|
Käyttäytykää niin, sanotte jo olevanne onnellinen, ja todellakin tunnette olevanne onnellinen.
Dale Carnegie |
|
03020002
|
Kumpi kahdesta onnellisuuden äärimmäisestä käsitteestä?On olemassa kaksi näkökantaa onnen ymmärtämisessä. Jotkut ovat sitä mieltä, että onni on kokonaan kohtalon lahja, hyvän tuurin ansiota, sattuman antia. Toiset väittävät, että onni riippuu kokonaan ihmisestä, hänen tahdostaan ja halustaan.
|
7. Sattumanvarainen lahja.
(03020002) |
|
03020003
|
Todellisuudessa se on sekä tulos hyvästä tuurista että taistelusta ja työstä. ”Fortuna, aran rakastuneen tavoin, vaikka rakastaakin lahjoittaa suopeuttaan, kuitenkin antaa meidän taistella sen edestä”, sanoi Bouvi. Tai: ”Ihmisen onni ja epäonni riippuvat yhtä hyvin hänen moraalistaan, kuin hänen kohtalostakin” – J. La Bruyère. |
|
03020004
|
Tavallisesti alleviivataan onnen riippuvuutta itse ihmisestä, mutta nimenomaan, että ihminen on oman onnensa seppä. Tässä suhteessa on olemassa suuri joukko käsityksiä kaikkein varovaisimmista kaikkein varmimpiin: |
|
03020005
|
- ”Onni ei ole niin sokea kuin kuvitellaan”, Katariina II (Muistelmat)
- ”Kerran onni, kaksi onnea – herra armahda, tarvitaan myös järkeä.” – A.V. Suvorov.
- ”Onnellinen täytyy oppia olemaan.” – A.S. Makarenko.
- ”Ainoa keino olla onnellinen on rakentaa onni omin käsin” – J.J. Rousseau.
- ”Onni valloitetaan ja työstetään, eikä saada valmiina hyväntekijän kädestä. Ja työläin osa tehtävästä muodostuu nimenomaan siitä, että itselle muodostetaan käsitys onnesta ja etsitään se tie, jonka täytyy viedä perille.” D.I. Pisarev.
- ”Jos haluat olla onnellinen, tule sellaiseksi” (tuntematon kirjailija)
|
|
03020011
|
Myös tämä on oikein. Vaikka järjellä ymmärrämme, ettei kaikki riipu meistä, silti kuitenkin asennoidumme siten, että täytyy kulkea oma osuus tietä onneen mistään välittämättä. Omalla toiminnalla voimme kompensoida huonoa onnea ja jopa haastaa huonon arpaonnen. |
|
0303 |
Onni on yhdistelmä tyydytystä ja epätyydytystä |
|
03030001
|
Onnea ei sovi ymmärtää täydelliseksi, ehdottomasti tyydytetyksi elämän kannalta. ”Onnemme, kirjoitti aikoinaan G. Leibniz, ei ollenkaan muodostu eikä sen pidäkään muodostua täydellisestä tyydytyksestä, jossa ei ole mitään toivomisen varaa, joka mahdollistaisi vain järkemme tylsistymisen. Ikuinen uusien ihanuuksien ja uusien taitojen tavoittelu – sekin on onnea.” |
8. Täysi, ehdoton tyytyväisyys elämään.
(03030001) |
|
03030002
|
Kuinka inhimillinen onni eroaa 'eläimellisestä onnesta'?Jotkut ihmiset, saavutettuaan jotakin menestystä elämässä, ovat sitä mieltä, että he ovat jo riittävän onnellisia, eikä heidän enempään tarvitse pyrkiäkään. Sellaiset ihmiset muistuttavat muurahaisia, jotka, jos heille annettaisiin järkeä, ajattelisivat, että olivat onnellisia, jos heidän pesänsä oli täysin järjestyksessä. Ihminen juuri siten eroaakin eläimestä, että hän ei tyydy saavutettuun.
|
|
03030003
|
Missä mielessä inhimillinen onni on ristiriitaista?Todellinen inhimillinen onni on ristiriitaista luonteeltaan. Se yhdistää harmonisesti itsessään tyydytyksen ja epätyydytyksen. Prosessiksi muututtuaan onni voi toteutua vain tyydytyksen ja epätyydytyksen vaihtelun kautta. Jos elämä olisi jykevä ketju tyydytystä, absoluuttista epätyydytyksen puuttumista, silloin myös itse nautintokaan ei olisi nautinto.
|
9. Onnellisuus on luonteeltaan ristiriitaista.
(03030003) |
|
03030004
|
Millaista tyydytystä voidaan pitää onnen hetkenä?Täytyy kuitenkin huomata, että ei kaikki epätyydyttyneisyys ole onnen momenttia tule harmonisoiduksi tyydytyksellä. Onnen momentti voi olla vain luova tyydyttymättömyys, saavutettu tyydyttymättömyys, joka ei vaadi henkisiä kärsimyksiä eikä toteudu onnettomuutena, sellaisessa tyytymättömyydessä piilee impulssi lähteä liikkeelle eteenpäin. Jos tyydyttymättömyys ilmenee tuloksena olemattomista toiveista, niin se tuo kärsimyksiä ja toteutuu onnettomuutena.
|
10. Tyytymättömyys on tulosta pettyneistä toiveista.
(03030004) |
|
03030005
|
Joskus sanotaan: huono onni on hyvä elämän koulu. Niin näin voi olla joissakin tapauksissa. Mutta: onni on paras koulu. Ja yleensä, venäläinen sananlasku on oikeassa: onni lisää järkeä, onnettomuus ottaa loputkin pois. |
11. Russian proverb.
(03030005) |
|
0304 |
Voidaanko ihmisiä tehdä onnellisiksi, ja vielä enemmän: saada heitä pysymään onnellisina? |
|
03040001
|
Millä tavoin yksityinen ja yleinen onnellisuus ovat ristiriidassa keskenään?Inhimillisen onnen ongelmassa on puoli, joka liittyy ihmistenvälisiin suhteisiin. Yksi asia on, kun ihminen haluaa olla onnellinen, pyrkiä onneen, muodostaa edellytyksen tähän jne. Toinen asia on se, kun ihminen, ajattelematta omaa onneaan pyrkii tekemään onnelliseksi muita ihmisiä, onnellistuttaa muita ja jopa koko ihmiskuntaa. D. Diderot on kirjoittanut: Onnellisin on ihminen joka tuottaa onnea suurimmalle määrälle ihmisiä” (F091). K. Marx toistettuaan Diderotia: ”… kokemus osoittaa, kuinka onnellisin on se joka tuottaa onnea suurimmalle määrälle ihmisiä”, kehitti ajatuksen: ”Jos valitsisimme ammatin, jonka puitteissa eniten pystymme työskentelemään ihmiskunnan hyväksi, emme sen alla hikoilisi, koska tämä olisi uhri kaikkien nimissä; silloin emme koe sääliä, rajallista, egoistista iloa, vaan onnemme kuuluu miljoonille…” (F092) Huomatkaa kuinka Marx asettaa kysymyksen: ”tehdä työtä ihmiskunnan hyväksi”, ”uhri kaikkien nimissä”. Hän ei vain oleta tilannetta, jossa yksilön onni uhrataan miljoonien hyväksi, vaan myös yksinkertaisesti jättää muun pois, ei näe muuta, uhrauksetonta versiota. Ilmeisesti sellaista versiota ei itse asiassa ole olemassakaan. Se joka haluaa tuottaa onnea suurimmalle määrälle ihmisiä, sen on tahtomattaan unohdettava sellainen ’pikku seikka’ kuin henkilökohtainen onni. (Marx väheksyen nimitti henkilökohtaista onnea ”säälittäväksi rajoittuneisuudeksi, egoistiseksi iloksi”).
|
12. Yksityinen contra yleinen.
(03040001) |
|
03040002
|
Haluavatko ihmiset, että heidät tehdään onnellisiksi?Missä määrin on oikeutettu pyrkimys tuottaa onnea suurimmalle määrälle ihmisiä? Tässä syntyy toinen kysymys: haluavatko ihmiset, että heitä onnellistutetaan? Eikö siinä sidota heidän tahtonsa ja heidän ymmärryksensä (erityisesti, heidän käsityksensä onnesta) toisiin ihmisiin, koko ihmiskuntaan? Eikö siinä ole pyytämättömän hyväntekijän, puolustajan, pelastajan vaikutus? Itse asiassa, kuka pyysi näitä ”itsensä uhraavia” tekemään toiset onnellisiksi? Jos he hylkäävät itsensä (itsensä hylkääminen sic!), erityisesti, valmius uhrata oma henkilökohtainen onnensa, se jonka he itse voivat ymmärtää, tuottaakseen mitä muut tarvitsevat, millainen onni on muille tarpeen?! Ihminen, joka itse ei koe onnea, voi vain teoreettisesti kuvitella onnea. Mutta teoreettinen onni voi suuresti poiketa todellisesta onnesta, siitä mitä itse asiassa on tarpeen ihmisille.
|
13. Happiness to the greatest possible number of people?
(03040002) |
|
03040003
|
Miksi pyrkimys tehdä toiset ihmiset onnellisiksi on vaarallista utopiaa?Pyrkimys tehdä muita ihmisiä onnellisiksi on vaarallinen utopia. Kukaan ei voi tehdä ketään onnelliseksi, vielä vähemmän saada aikaan onnea monille ihmisille. Onni on varsin yksilöllinen kategoria. Tämä merkitsee, että vain ihminen itse voi tehdä itsensä onnelliseksi. Hän on onnen tai epäonnen subjekti. Ihmisen voi tehdä rikkaaksi (esimerkiksi, jättäen hänelle perinnön), antaa hänelle ruokaa, verta jne., mutta tehdä hänet onnelliseksi, ei onnistu! Kun äidit ajattelevat, että voivat tehdä lapsensa onnellisiksi, ja naiset ajatellen, että he onnellistuttavat niitä, joiden kansa he elävät. Erehtyvät poliittiset ja muut toimijat ajatellessaan, että he voivat tuottaa onnellisuutta monille ihmisille. K. Popper aivan oikein kirjoitti: ”Rakastaa ihmistä tarkoittaa haluta tehdä hänet onnelliseksi. (Sellaisen rakkauden määritelmän on muuten esittänyt Tuomas Akvinolainen). Kuitenkin kaikista poliittisista ihanteista ne, joita innoittaa pyrkimys tehdä ihminen onnelliseksi, ovat valitettavasti kaikkein vaarallisimpia. Sellaiset ihanteet johtavat väistämättä yritykseen sitoa meidän ’korkeimpien’ arvojemme järjestelmä, jotta he tiedostaisivat, että meidän kannaltamme sillä on erityistä merkitystä heidän onnelleen, sille, että niin sanoakseni, heidän sielunsa pelastuisi. Ne johtavat utopismiin ja romantismiin. Me kaikki tunnemme, että kuka hyvänsä olisi onnellinen meidän unelmiemme erinomaisessa ja täydellisessä maailmassa. Epäilemättä taivas putoaisi maan päälle, jos me kaikki voisimme rakastaa toinen toistamme. Mutta, kuten jo sanoin (luvussa 9), yritys muodostaa paratiisi maan päälle, väistämättä johtaa helvetin rakentamiseen. Se tuottaa sietämättömyyttä. Se tuottaa uskonsotia ja sielujen pelastamista inkvisition avulla. Olen vakuuttunut, että siihen se on joutunut ymmärtämällä täysin väärin moraalisen velvollisuutemme. Meidän moraalinen velvollisuutemme on auttaa apuamme tarvitsevia, mutta moraalinen velvollisuus ei voi sisältää sitä, että teemme toiset onnellisiksi, sillä se ei meistä riipu, ja sen lisäksi se osoittautuu liian usein ei miksikään muuksi kuin sekaantumiseksi niiden yksityiseen elämään, joita kohtaan meillä on ystävälliset aikeet.” (F093)
|
14. Vaarallinen utopia.
(03040003) |
|
03040004
|
Miksi Leniniä pidetään 'herrasmiesrikollisena'?V.I. Lenin hirviömäinen utopismi. Lenin kuuluu niiden ihmisten joukkoon, jotka on jo aikoja sitten ristitty ’jalosukuisiksi’ roistoiksi. Lenin ei pahoin aikein raunioittanut paljon ihmisiä, toimittanut ostrakismosta eikä harjoittanut terroria osaa yhteiskuntaa vastaan. Hän halusi täysin vilpittömästi onnea ihmisille eikä vain halunnut, vaan oli onnellistuttamisen ajatuksen läpitunkema. Ylimitoitettu pyrkimys johonkin tavallisesti johtaa vastakkaiseen tulokseen. Muistamme iskulauseen, joka oli ripustettu 1920-luvulla Solovetskin erityisleirin seinään: ”Rautaisella kädelle ajamme ihmiskunnan onneen”. Nämä sanat kuuluvat L.D. TrotskilleL.D. Trotskille, Leninin lähimmälle työtoverille. Niissä on ’jalosukuisen’ roistomaisuuden kyyninen ydin. Täysin oikeutetusti A.G. Latyshev huomauttaa: ”erotukseksi joistakin Leninin kriitikoista, jotka tänään ovat sitä mieltä, että Leninin toiminnan päätarkoitus oli anastaa valta ja ylläpitää sitä, hän uskoi, että koko hänen elämänsä tavoite oli onnellistuttaa osa planeettamme väestöstä (työläiset, köyhät talonpojat), tuhoamalla tässä tarkoituksessa toinen osa (’rikkaat’, papisto, vapautta ajatteleva intelligentsia jne.) . Mutta sellainen luokkasurma ei missään suhteessa ole parempi kuin natsien kansanmurha.” (F094)
|
|
|
|
Viesti tekijöille
|
|
|
|
| 00 |
01 |
02 |
03 |
04 |
05 |
06 |
07 |
08 |
09 |
10 |
11 |
12 |
|
|