| 00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | 11 | 12 |

01 Maailmankatsomuksellisia kysymyksiä

Maailmankatsomus
Kategoriallinen maailmankuva

0101

Maailmankatsomus

01010001

Jokainen ihminen joutuu ennemmin tai myöhemmin sellaisten kysymysten eteen, joita voidaan nimittää maailmankatsomuksellisiksi. Mikä on maailma? Mitä se itsessään edustaa? Millainen se on? Miksi se on sellainen eikä muunlainen? Onko se aina ollut olemassa vai onko se jumalan/jumalien luoma ja johtama?

1. Maailmankatsomus.
[LB03] Mikä on maailma? Mitä se itsessään edustaa? Millainen se on? Miksi se on sellainen eikä muunlainen? Onko maailma ollut olemassa ikuisesti vai onko se jumalan tai jumalien luoma? (01010001)

01010002

Mikä on maailmasuhteemme filosofinen ilmaus?Suhteestamme maailmaan riippuu se, millaiseksi sen kuvittelemme, millaisia itse olemme. ”Maailma on surkea vai surkealle ihmiselle, maailma on tyhjä vain tyhjälle ihmiselle” sanoi L. Feuerbach.

01010003

Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaa kysymys siitä, kuka johtaa heidän elämäänsä: jumala (jumalat), kohtalo, joku muu ja missä määrin.

01010004

Käsityksellä että maailma on jumalan (jumalien) luoma ja hänen (heidän) johtamansa on ollut ja on yhä vakava vaikutus monien ihmisten käyttäytymiseen

01010005

Materialismi ja idealismi, teismi ja ateismi, fatalismi ja voluntarismi, determinismi ja indeterminismi, rationalismi, irrationalismi, ja mystisismi ovat kaikki näkökantoja, jotka näyttelevät olennaista osaa ihmisten elämässä.

2. ...ismit...
Ismit on suosittu harrastus. Mikä onkaan mieli-ismisi? (01010005)

01010006

Mitä voimme odottaa maailmalta?Ihmiset ovat aina esittäneet kysymyksiä: Mikä on maailma ja mitä siltä voidaan odottaa? Eräs vanhimmista maailmankuvista on raamatullinen. Raamatun (tarkemmin Vanhan testamentin) ensimmäisessä kirjassa ”Luominen” piirretään kuva siitä miten maailma syntyy (luodaan). Tämän kuvan mukaan maailma on Jumalan luoma, tietyn kaikkivaltiaan olennon, joka kuitenkin ajattelee, puhuu kuten ihminen. Jumala, Raamatun mukaan on ollut olemassa jo ennen maailman syntyä. Hän loi maailman 6 päivässä: aluksi loi taivaan ja maan, sitten valon, sitten kuivan maan ja veden, sitten kasvikunnan ja eläinkunnan. Kuudentena päivänä hän loi ihmisen. Näin kuvitellaan maailman syntyneen. Nykytieteen valossa tämä kuva ei kestä mitään kritiikkiä. Koko monimuotoisen ympäröivän maailman luominen 6 päivässä ei ole mahdollista. Jotkut uskovaiset ovat ehdottaneet, että nämä 6 päivää eivät olisikaan kalenteripäiviä, vaan hyvin pitkiä historiallisia ajanjaksoja. Tämä käsitys ei ole saanut kannatusta, koska siinä tapauksessa pitäisi koko Raamatun käsite uudistaa. Itse asiassa Raamatussa puhutaan nimenomaan kuudesta luomisen päivästä. Jumala, kuten lapsi tai kuvanveistäjä, kuudentena päivänä muotoili savesta ihmisen nimeltään ”Aatami”, naisen nimeltään ”Eeva” hän loi Aatamin kylkiluusta. Kerrottiin myös että seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi. On selvää, ettei puhe ole pitkistä historiallisista ajanjaksoista vaan päivistä. Tämä raamatullinen kuva maailmasta on säilynyt meidän päiviimme ja uskovaisten, tahtovat tai eivät, täytyy se tunnustaa oikeaksi. On ollut aikoja, jolloin uskovaiset täysin vakavissaan olivat sitä mieltä, että naisilla täytyi olla yksi kylkiluu enemmän kuin miehillä. Heidän käsityksensä ei ole saanut vahvistusta, joten tältä kannalta ei ole mahdollista kuvitella että nainen olisi luotu miehen kylkiluusta.

3. 'miehen kylkiluu' teoria.
(01010006)

01010007

Raamatun kuva maailmasta ei ole ainoa uskonnollinen maailman kuva. Kehittynyt maailman kuva on esim. Hindu-uskonnossa.

01010008

Mikä on tieteellinen maailmankuva?Viimeisten vuosisatojen kuluessa on muodostunut tieteellinen maailmankuva. Se perustuu tähtitieteen, fysiikan, kemian, biologian havaintoihin ja esitetään tavallisesti vastakohtana uskonnolliselle maailmankuvalle.

4. Tieteellinen antiteesinä uskonnolliselle.
(01010008)

01010009

Tiede tuloksena tutkimuksista on selittänyt mitä ympärillä oleva maailma edustaa. Erityisesti tiedemiehet ovat määritelleet, että meidän Maapallomme on ollut olemassa 4,5 miljardia vuotta ja meidän osamme maailmankaikkeudesta on ollut olemassa ainakin 15-18 miljardia vuotta, että Metagalaktiksen rajat ovat meistä 15-18 miljardin valovuoden etäisyydellä. (Valovuosi on etäisyys, joka syntyy kun valo kulkee 300 tuhatta kilometriä sekunnissa). Fyysikot ovat selvittäneet, että kaikkien prosessien perustana meidän osassamme maailmankaikkeutta on 4 perustavaa laatua olevaa toimintoa: sähkömagneettinen, painovoimaan perustuva, voimakas (ydin), heikko. He ovat myös saaneet selville, että aine muodostuu molekyyleistä, atomeista jotka ovat alkeishiukkasia: elektroneja, protoneja ja neutroneja, ja nämä puolestaan muodostuvat kvarkeista, subelementaarisista osasista, joissa on sähköinen lataus.

5. Kuinka vanha on meidän osamme maailmankaikkeutta?
Meidän osamme maailmankaikkeutta on ainakin 15-18 miljardia vuotta vanha. (01010009)

01010010

Millä tavoin uskonnollinen ja tieteellinen maailmankuva eroavat toisistaaan?Maailman tieteellinen kuva toimii koko havaintoalueella, kokeissa, laskelmissa, joita tiedemiehet ovat tehneet viimeisten 2000-2500 vuoden aikana. Se perustuu myös fysiikan, kemian, biologian luonnonlakien tuntemukselle. Kaikkien näiden tieteellisten tietojen kokonaisuus antaa yleisesti ottaen tieteellisen maailmankuvan.

01010011

Mikä on filosofin anti maailmankuvalle?Tiede ei kuitenkaan anna täydellistä kuvaa maailmasta. Ei ole sellaisia tiedemiehiä, jotka tarkastelisivat maailmaa kokonaisuutena. Eri tieteet antavat vain mosaiikkimaisen, fragmentaarisen maailmankuvan. Oikeasti maailmasta kokonaisuutena voivat puhua vain filosofit. Mutta filosofit eivät ole tiedemiehiä, he eivät tutki luontoa, vaan vain ajattelevat sitä mitä muut ihmiset ovat kehittäneet tiedoksi, eli tieteellisen tiedon ja filosofien käsitysten prisman läpi katsoen.

6. Vain filosofi voi puhua maailmasta kokonaisuutena.
(01010011)

0102

Kategoriallinen maailmankuva

01020001

Jos tiedemiehet ajattelevat maailmaa löytöjen avulla, eli luonnonlakien ja ilmiöiden tuntemuksen avulla, filosofit ajattelevat maailmaa kaiken tieteellisen tiedon, koko historiallisen ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella. Kaiken tämän tiedon he saavat aikaan järkensä avulla. Filosofisen ajattelun pääinstrumentti maailmankuvan luomisessa on perustavaa laatua oleva filosofisen ajattelun käsite eli kategoria. Toisin sanoen filosofit piirtävät maailmankuvaa kategorioiden avulla. Filosofinen maailmankuva on kategoriallinen maailmankuva, ja kategoriat ovat kuin filosofin värejä ja siveltimiä. Puhe on sellaisista käsitteistä kuin oleminen, materia, liike, avaruus, aika, laatu, määrä, mahdollisuus, todellisuus, syy, seuraus, välttämättömyys, sattuma, yhteneväisyys, vastakohtaisuus, ristiriita… Filosofisia kategorioita katsotaan olevan toista sataa.

7. Kategorioiden filosofinen käsite.
Filosofinen maailmankuva on kategoriallinen: sellaiset käsitteet kuin olemassaolo, materia, liike, avaruus, aika, laatu, määrä, mahdollisuus, todellisuus, syy, seuraus, välttämättömyys, sattuma, yhteneväisyys, vastakohtaisuus, ristiriita… (01020001)

01020002

Kaikilla ihmisillä on päässään tämä tai tuo maailmankuva, mutta jotkut sen tiedostavat, jotkut eivät. Ja ne, jotka tiedostavat, he ottavat tämän tai tuon kannan maailmankuvaan, erityisesti katsovat itsensä materialisteiksi, idealisteiksi tai jotenkin muuten luonnehtivat näkemyksiään.

01020003

Eri filosofit piirtävät erilaisia kategorisia maailmankuvia.

01020004

Jotkut filosofit ottavat jonkin tietyn kategorian pohjaksi. He ymmärtävät maailman kuten monarkistisen valtion, jota johtaa tietyn kategorian monarkki tai oman lajin matruska, joka pitää sisällään monia pieniä matruskoita, eli yksi iso kategoria ja sen sisällä monia pienempiä kategorioita.

01020005

Näin Spinoza otti maailmankuvansa perustaksi kategorian nimeltä substanssi ja tämän kategorian johdonmukaisen moniin osiin (attribuuteiksi ja moodeiksi) jakamisen avulla piirsi kategoriallisen maailmankuvan. Spinozan substanssilla oli kaksi attribuuttia: ajattelu ja ulottuvuus, ja näillä puolestaan erilaisia moodeja (olomuodon muutoksia). Ulottuvuuksilla Spinoza oletti sellaisia moodeja kuin alueellinen liike, aika, välttämättömyys, sattumanvaraisuus, lainomaisuus…

8. *Spinozan näkemys.
(01020005)

01020006

Venäläinen filosofi V.S. Solovjev otti maailmaa selittävänä pääkategoriana käyttöön kaiken ykseyden.

01020007

Näitä filosofeja nimitetään monisteiksi sanasta monismi.

9. Monismi.
(01020007)

01020008

Toiset filosofit ovat nähneet maailman eräänlaisena kokonaisuutena, kategorioiden tasavaltana. He eivät ole jakaneet jotakin yhtä pääkategoriaa. Heitä nimitetään pluralisteiksi.

10. Pluralismi.
(01020008)

01020009

Mikä on kategoria?Mitä tarkoittaa kategoria? Yleisluontoisin määritelmä on tällainen: kategoria on jonkun olevaisen ryhmä, luokka. Jos puheena ovat filosofiset kategoriat, sen muodostavat tietynlaiset käsitteet. Myös reaalitodellisuudessa on määrättyjä kategoriallisia osia ja puolia, joita voidaan tarkastella maailman määrittämisen objektiivisina kategorioina. Toisin sanoen, on olemassa tiettyjä reaalimaailman osia tai luokkia. Esim. Kun maailmaa tarkastellaan ajassa ja ulottuvuudessa, silloin se määritellään kahdessa kategorisessa osassa: ulottuvuuden ja ajan kannalta. Kun määrittelemme jonkin olevan todellisen tai mahdollisen, tarkastelemme maailmaa osana todellisuutta ja aikaa. Jos nyt otamme näitä käsitteitä apuna käyttäen järjestyksen ja kaaoksen, ajattelemme maailmaa joko järjestettynä tai kaoottisena tai molempina yhdessä. Kumpaa on maailmassa enemmän: järjestystä vai kaaosta? Tämä on perustavaa laatua oleva filosofinen ongelma. Eräiden mytologisten käsitysten mukaan alussa oli kaaos, josta syntyy järjestys, eli maailman on liikkeessä kaaoksesta järjestykseen.

11. Jonkin luokka.
(01020009)

01020010

Käsitys ’kaaoksesta järjestykseen’ on varsin vanhaa perua. Monilla kansoilla on legenda alkuperäisestä kaaoksesta, josta korkeampien voimien ansiosta on syntynyt harmoninen maailma. Näin eräässä vanhimmista kirjallisista dokumenteista, ’Rigvedassa’ sanotaan, että jumala ’kehitti erinomaisen maailman muodottomasta kaaoksesta, joka oli alun perin ainoa, mitä oli olemassa’ (F002). Hesiodos ’Teogoniassaan’ kirjoittaa myös: ”ennen kaikkea oli kaaos”. Tämä käsitys alun kaaoksesta, kirjoittaa A.N. Averjanov, on säilynyt meidän päiviimme saakka. Monet kosmogoniset hypoteesit rakentuvat olettamukselle olevaisen kaoottisesta tilasta.” ”Ja niiden haavoittuvin kohta on oikeutetusti, lopettaa hän, selitys siirtymisestä materian kaoottisesta tilasta järjestykseen.” (F003).

12. 'kaaoksesta järjestykseen' on varsin vanha käsitys.
(01020010)

01020011

Mikä on kategoriallinen maailmankuva?Perimmäinen objektiivisen kategoriallisen maailmankuvan taso on luonnon järjestys (maailman kategoriallinen rakenne). Tästä luonnonjärjestyksestä voidaan rakentaa eri versioita. Kategoriallinen määrittely ei ole vain joku kokonaisuus, tietty määrä määritelmiä, ne on sijoitettu tiettyyn järjestykseen. Esim. Avaruutta tarkastelemme yhteydessä aikaan ja liikkeeseen. Maailman kategoriallinen rakenne tekee mahdolliseksi ajattelun kategoriallisen rakenteen (kategoriallisen rakenteen, ajatuksen kategoriallisen logiikan). Ajatuksen kategoriallinen rakenne on tulos

1) elävän luonnon, elävän organismin olemassa olosta aina korkeimpiin eläviin olentoihin saakka ja
2) ihmisen historiallisesta kehityksestä, hänen tiedostamisestaan ja käytännön toimistaan.

Se heijastelee maailman kategoriallista rakennetta niin paljon kuin ihminen pystyy ratkomaan käytännön tehtäviä. Ei enempää, ei vähempää. Tämä tarkoittaa, että täydellisestä maailman kategoriallisesta rakennekuvasta ei voida puhua.

13. Kategoriallinen maailman rakenne.
(01020011)

01020012

Ajattelun kategoriallinen rakenne syntyy ihmisen aivoissa hyvin monimutkaisen prosessin tuloksena: sekä biologisen kehityksen ja vakiintumisen että historiallisen ja yksilöllisen kehityksen ja vakiintumisen tuloksena.

01020013

Meidän kategoriallinen ajattelumme ilmenee ennen kaikkea kysymysten, pronominien ja pronominaalisten ilmaisujen muodossa. Kysymykset kuka? Mikä? Tarkoittavat objektia, esinettä, kappaletta, organismia, elävää olentoa. Kuka tarkoittaa elävää olentoa, mikä elotonta. Tässä on kysymys ensimmäisestä kategorisesta erosta elävän ja elottoman välillä. Kysymys millainen tarkoittaa mitä lajia, paljonko ilmaisee määrää, missä paikkaa, milloin ajankohtaa, minne liikettä. Nämä kysymykset osoittavat, että ihminen ajattelee kategoriallisesti. Tällainen ajattelu muotoutuu lapsille jo kasvuiässä. Kategoriakäsitteiden ymmärtäminen kehittyy ihmisen kehityksen ja vakiintumisen myöhemmässä vaiheessa. Silloin muodostuu ajattelun kategoriallinen rakenne.

14. Kategoriallinen ajattelu.
Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, näyttäisi olevan. (01020013)

01020014

Miksi emme voi ajatella ilman kategoria-käsitettä?Sillä tavoin emme voi ajatella ainoatakaan asiaa muuten kuin kategorioiden avulla.

01020015

Kategoriallinen ajattelu, joka perustuu kysymysten ja käsitteiden laatuun, on toissijaista kategoriallista määrittelyä. Filosofisia kategoriakäsitteitä kehittyy myös filosofian historiallisen kehityksen prosessissa; silloin on kysymyksessä jo kolmannen asteen kategoriallinen määrittely.

Viesti tekijöille

| 00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | 11 | 12 |

^F002Ks.: Радхакришнан C. Индийская философия. (Rahakrishnan S.: Intialainen filosofia) М., 1956. Osa 1. s. 80.
^F003Ks.: Аверьянов А.Н. Системное познание мира (Averjanov A.N. Maailman systemaattinen tiedostaminen). М., 1985. s. 30.

Asko Korpela 20111116 (20111116) o AJK homepage o BalaPedia-page o Webmaster